Henkilöautoliikenne on alkanut hiljalleen sähköistyä.

Täyssähköautot ovat toistaiseksi perinteistä autoa kalliimpia ja mm. sen vuoksi vielä harvinaisia. Ostoa harkitsevan täytyy myös arvuutella, että pärjäisikö hän 200 kilometrin kantamalla, vai pitäisikö ostaa 350 km tai 500 km malli. Suuremmassa mittakaavassa ongelma on myös, että paljonko akkuja saadaan globaalisti tuotettua, ja täyssähköautojen saatavuus Suomeen asti onkin vähäistä.

Ladattavat hybridiautot eli ”plugarit” ovat sen sijaan hyvä ratkaisu, ainakin seuraavien kymmenen vuoden siirtymäkaudeksi. Sähköllä pääsee esimerkiksi 50 kilometriä, jonka jälkeen jatketaan bensiinimoottorilla. Plugaritkin ovat tosin perinteistä autoa kalliimpia.

Plugarissa on seuraavat edut perinteiseen autoon ja/tai täyssähköautoon verrattuna:

  • Jos päivittäinen ajomatka on 50 km, niin seitsemän litraa satasella syövän perinteisen auton bensat maksavat vuodessa 1850 e (18250 km x 7 x 1,45 / 100), mutta sähkö vain 400 e (jos 8,5 kWh:lla pääsee 50 km ja 1 kWh maksaa 13 snt).
  • Jos plugarin päästölukema on esimerkiksi 29 gCO2/km, niin alle 80 gramman bussikaistoja tai vihreitä parkkiruutuja voi huoleti käyttää.
  • Kun akkujen tarvitsee riittää vain 50 kilometriä esimerkiksi 500:n sijaan, akkuja riittää kymmenkertaiseen määrään autoja täyssähköautoihin verrattuna.
  • Plugarin ostajan ei tarvitse samalla tavalla miettiä kantamaa tai varautua kenties kerran vuodessa tarvittavaan pitkään matkaan, kuin täyssähköauton ostajan. Akut voi huolettomasti mitoittaa niin, että ne riittävät enimmäkseen päivittäisiin matkoihin, esimerkiksi tuo 50 km. Sitten jos välillä päivän työmatkaan tulee ylimääräisiä mutkia tai pitää ajaa kaupungista toiseen, jatketaan sähkön loppuessa sulavasti bensiinillä.
  • Sähkön loppuminen ei koskaan haittaa, esimerkiksi tilanteessa että kylpylän molemmat latauspisteet ovat varattuina. Lisäksi julkisia latauspisteitä on vielä harvassa, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
  • Perinteiseen autoon verrattuna plugarissa on lisäpainoa luultavasti alle 100 kg, kun täyssähköautossa saattaa olla 400 kg. Jos tuota isoa painoa tarvitaan vain kerran-pari vuodessa, vie sen päivittäinen mukana kuljettaminen turhaan paljon energiaa.
  • Täyssähköauton akkujen valmistuksen ilmastopäästöt kyseinen auto on säästänyt takaisin keskimäärin 30.000 kilometrin ajon jälkeen. Jos plugarin akku on kymmenen kertaa pienempi, on tuo takaisinsäästökin jo 3.000 sähköllä ajetun kilometrin kohdalla. Lukua tosin nostaa, kun mukaan täytyy rakentaa myös polttomoottori.
  • Plugarin ”pienen” ajoakun täyteen lataus on kevyempi operaatio kuin täyssähköautossa. Tavallisesta suko-pistokkeesta 8 A virralla akun saa täyteen muutamassa tunnissa, joten taloyhtiöissä asuville latausmahdollisuuden järjestäminen on täyssähköautoja helpompaa.
  • Plugarin ajoakkujen latausteho on useimmissa malleissa pieni, mikä parantaa niiden kestoikää.
  • Plugarin (sähkö + bensiini) vuotuinen ”diesel-vero” (eli käyttövoimavero) on vain kolmanneksen täyssähköauton diesel-verosta. Perinteisen diesel-auton vero on 11 kertaa suurempi ja sähkö + diesel -plugarinkin kymmenen kertaa suurempi. Plugarista pitää tosin maksaa myös CO2-päästöihin perustuvaa ajoneuvoveroa, toisin kuin täyssähköautoista.
  • Plugarista oston yhteydessä maksettava autovero on melkein yhtä pieni kuin täyssähköautossa, esimerkiksi 3,2 % vs. 2,7 %. Perinteisessä keskipäästöisessä autossa tämä on 10 % ja paljon kuluttavissa autoissa kymmeniä prosentteja. Vanha virsi siitä, että autovero turhaan nostaa lisävarusteiden hintaa, menettää siis merkityksensä, jos tuo vero on kolmisen prosenttia.
  • Plugarilla on luontaista ajaa säästäväisesti, koska sähköä riittää vain ”pieneen” matkaan ja auton mittaristo näyttää kulutustiedot monipuolisesti. Tämä on toki mahdollista myös perinteisellä autolla ja täyssähköautolla, mutta niissä kulkuenergiaa on niin paljon, ettei säästäväistä ajoa tule usein mietittyä. Muutoin plugarin ja täyssähköauton sähkönkulutuksessa ei ole selkeää voittajaa. Plugarin pienempi paino säästää vähän, mutta vaihteisto taas lisätä kulutusta.
  • Akkujen kestoikä on kiistanalainen aihe. Aikaa myöten ne väsyvät, vaikka Suomessakin on taksi-Teslalla ajettu yli 400.000 kilometriä. Mikäli kantama tulevina vuosina pienenee, tämä ei plugareissa niin paljoa haittaa, koska aina pääsee kuitenkin bensiinillä. Tai mikäli akut päättää joskus aikanaan uusia, ne pienen kokonsa vuoksi ovat halvemmat kuin täyssähköautossa. Ajoakkujen takuu on usein kahdeksan vuotta.

Plugarin hyöty on toki suurimmillaan nimenomaan silloin, kun päivittäinen ajomatka on alle sähkökantaman, tai korkeintaan vähän yli, ja toki myös pyrkii ajamaan sähköllä. Jos toimii piirimyyjänä Pohjois-Savossa ja ajaa päivittäin 300 km, on plugarin hyöty melko pieni.

Plugariin liittyy myös huonoja puolia:

  • Plugariin on täytynyt rakentaa sekä sähkö- että polttomoottori ja näiden välinen yhteys.
  • Pienistä ajoakuista johtuen plugarin matkustamoa ei mallista riippuen pysty lämmittämään sähköllä. Niinpä tällöin talvella pitäisi pyörittää bensamoottoria tai ajaa parta ja ehkä ikkunatkin huurussa. Bensamoottori kyllä samalla lataa akkuja, eli käyttö ei ole pelkkään lämmittämiseen, ja toki voi käyttää myös perinteisiä sähköllä toimivia moottori- ja sisätilalämmittimiä. Joissain malleissa tämä on integroitu, eli samalla kun ajoakkuja parkissa ladataan, puhalletaan myös lämmintä ilmaa matkustamoon. Lämmitysongelma ratkeaa myös, jos plugarissa on esimerkiksi 100 kilometrin akut ja lämpöpumppu. Tällöin talvella osa akkujen sähköstä voidaan käyttää matkustamon lämmittämiseen, ja lämpöpumpun ansiosta hyvin energiatehokkaasti. Matkakilometrejäkin riittää tämän jälkeen vielä hyvin.
  • Koska sähköllä pääsee vain esimerkiksi 50 kilometriä ja täyteen lataus vie yleensä vähintään 2,5 tuntia, ei kaupunkien välisiä matkoja tai mökkimatkoja sähköllä enimmäkseen pääse. Toisaalta jos niitä on vain pieni osuus ajoista, niin haittakin on pieni.
  • Polttomoottorille tarvitaan perinteisiä huoltoja ja öljynvaihtoja.
  • Vetokoukku ja rekisteriotteeseen merkitty sallittu vetomassa eivät ole itsestäänselvyyksiä. Plugareilla tilanne on kuitenkin täyssähköautoja parempi. Lisäksi asuntovaunun tai veneen perässä vetämisen aiheuttama kantaman pieneneminen ei plugareilla haittaa.
  • On joko etu tai haitta, että kun perinteisellä autolla esimerkiksi Espoosta käsin Helsingissä käyminen maksaa suunnilleen saman kuin julkisilla, niin plugarilla (ja täyssähköllä) kustannus on murto-osa julkisen liikenteen lippuhinnasta. Tämä siis ajaa oman auton käyttöön julkisen liikenteen sijaan.
  • Koska plugarin akut ovat täyssähköauton akkuja pienemmät, niitä todennäköisemmin ladataan enemmän ”nollasta täyteen” (joskaan auto ei anna varauksen mennä kovin lähelle nollaa). Tämä saattaa vanhentaa plugarin akkuja nopeammin kuin täyssähköauton, vaikka pieni latausvirta kohteleekin niitä lempeästi. Siis plugarin akuissa ostaa ikäänkuin 5 kg omenoita, mutta täyssähköauton akuissa 50 kg. Jos joka päivä kuluttaa saman verran, esim. 50 km, niin jälkimmäinen riittää useampia vuosia.
  • Plugarin täytyy ottaa etusäleiköstä jäähdytysilmaa kuten perinteisenkin auton. Tämä lisää ilmanvastusta ehkä vajaan kymmenyksen verrattuna täyssähköautoon. Parhaimillaan plugari osaisi sulkea tuon säleikön sähköllä ajettaessa (Active Grille Shutter).

Plugarin edut ovat huomattavasti suuremmat kuin haitat. Lisäksi jos ajaa valtaosin sähköllä, niin plugarin käyttö on iso ilmastoteko perinteiseen autoon verrattuna. Hinta- ja kustannuspuoli jää sitten vielä itselle arvioitavaksi.

Toisaalta kannattaa muistaa, että saavutettu sähköajon kantama on pienempi kuin esitteessä luvattu. Sähkön loppuessa mennään perinteisen auton tapaan bensalla ja päästöjä tuottaen (toisin kuin täyssähköautolla). Niinpä jotta valtaosa omasta ajosta olisi oikeasti sähköllä, täytyy asia pitää mielessä automallia valittaessa.

Varsinaisten plugarien lisäksi on joitain sellaisia täyssähköautoja, joissa on bensiinikäyttöinen generaattori lataamaan akkuja tarvittaessa. Näin kantama kasvaa tai vähintään pääsee aina seuraavalle latausasemalle. Pitkällä tähtäimellä täyssähköautot saattavat saada sähkönsä akkujen sijaan vedystä polttokennoilla.

Suomen mittakaavassa ja globaalissa mittakaavassa liikenteen päästöjä saadaan tehokkaammin alas, kun yksittäisten innokkaiden intiaanien ohella massat siirtyvät päästöttömään liikenteeseen. Tämä on lähivuosina helpompaa plugarien kuin täyssähköautojen avulla. Toki joukkoliikenne, pyöräily ja kevyet sähköiset henkilöliikuttimet auttavat myös, samoin Suomessa ehkä jossain määrien autojen konversiot biokaasuun.

Päivitys 12.1.2019: Haittoihin lisätty maininta etusäleikön jäähdytysilman aiheuttamasta lisävastuksesta. Korjattu otsikon kirjoitusvirhe.